Tiedättekö on aika hämärä tunne kun samaan aikaan on niin onnellinen kuin vain voi olla ja toisaalta taas aivan helvetin surullinen. Ja kun vielä ite on ne tunteet aiheuttanu suurimmaksi osaksi. Mut voin sanoo et toistaiseksi täs tilantees ei paljon muuta olis voinu tehdä ja kai sitä viel ymmärretään miks tein tän ratkasun. :) Joten ei siitä sen enempää.
Työssäoppimisjakso lähestyy ja tietenki jännitys kasvaa. :D Viime viikolla oli keittiönnäyttö josta tuli vähintään 2+, tai ainakin opettaja niin sano. Eli selvisin siit hengis, onneksi!! Jännitin nimittäin sitäki ihan sikana. :)
Tää viikonloppu on kyl menny ihan sikanopeesti mut hauskaaki on kumminki ollu ja ainakaa ei oo liikaa tarvinnu tehä mitää. Nyt jaksaa hyvin torstaihin asti ja siitä sit 6 viikon työputken. :)
Keskiviikkona pitäs viel jaksaa tehä matikan koe, josta en kyl tuu pääsemää läpi. Vähän liikaa kertyny poissaoloja.. Mutta aina sitä voi toivoa pääsevänsä läpi..
Sä oot kerran jo hiljaa elänyt niinkuin pyydetään
Ja tosi hienosti jaksoit sitäkin roolia esittää
Mutta älä unohda että nyt lopultakin on sun vuoro taas
Ja mä voin luvata ettei se satuta kun kaiken pudottaa
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti